Kotimainen perheyritys Kemppi Oy toimittaa hitsauslaitteita ja -tarvikkeita sekä digitaalisia ratkaisuja ja palveluita teollisuushitsausyritysten ja urakoitsijoiden tarpeisiin. Globaalisti 800 työntekijää työllistävässä yrityksessä vastuullisuus on tärkeässä roolissa, ja turvallisempaa infrastruktuuria yhteiskuntaan rakennetaan kehittämällä korkealaatuisia tuotteita, jotka edistävät terveyttä, turvallisuutta ja ergonomiaa työympäristöissä.

Turvallisia tuotteita suunniteltaessa ja valmistettaessa korostuvat myös tuotantotyön työterveys- ja työturvallisuusnäkökulmat, sillä sähkötyöhön liittyy aina korkea tapaturmariski. Kempillä työhön liittyvät haitta- ja vaaratekijät tunnetaan ja työturvallisuuden korkea taso varmistetaan mm. henkilöstön jatkuvalla kouluttamisella. Yhtenä koulutusmuotona Kempillä on hyödynnetty Verkkokoulun sähkötyöturvallisuuskoulutusta, joka verkkototeutuksena mahdollistaa lainsäädännössä vaaditun osaamisen joustavasti ja tuotantoa kuormittamatta.

Kempillä työturvallisuus on integroitu kaikkeen tekemiseen

Työturvallisuuden rooli on valmistavassa teollisuudessa keskeinen, ja näin on myös Kempillä, jossa se sekä työterveys on integroitu osaksi arkeen ja jokapäiväisiin työtehtäviin. Vaikka isompia tapaturmia ei Kempillä ole sattunut aikoihin, ei tilan muuttumattomuuteen myöskään tuudittauduta. Vaara voi usein piillä juuri siinä, että turvallisuusasiat jäävät taka-alalle tapaturmataajuutta osoittavan suhdeluvun pienentyessä.

– Arjessa ja työssä turvallisuusasiat eivät saa unohtua hetkeksikään. Tekemisen on aina mentävä ajatus edellä, sillä sekunnissakin ehtii tapahtua ei-toivottuja asioita, painottaa Kempin laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusasioista vastaava QEHS-päällikkö Harri Kivelä, joka aloitti yrityksessä 1986. Kehitysprojektien lisäksi Kivelä on vuodesta 2006 lukien vastannut myös työsuojelupäällikön tehtävistä sekä johtamisjärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä. Tuotantopäällikkönäkin toiminut Kivelä jäljittää työturvallisuuskulttuurin kauas yrityksen historiaan.

– Näitä asioita on meillä aina hoidettu, ja toki myös muuttuva työturvallisuuslainsäädäntö antaa raameja tekemiseen. On kuitenkin tärkeä tiedostaa, että lainsäädäntö on vain minimivaatimus ja lisäksi sitten on se kaikki muu, mitä yrityksissä tehdään työturvallisuuden eteen. Työturvallisuusasiat eivät meillä ole tempausluontoinen asia, vaan jatkuvaa toimintaa tapaturmien ennaltaehkäisyn eteen, tähdentää Kivelä.

Arjen laatutyötä sekä ympäristöasioista ja työterveys- ja työturvallisuusasioista huolehtimista tukevat Kempillä ISO-standardien mukaisesti sertifioidut johtamisjärjestelmät, joita seurataan sisäisin ja ulkoisin auditoinnein. Yrityksen laatustandardi sertifioitiin jo vuonna 1990 ja ympäristöjärjestelmä 2001. ISO-45001-standardin mukainen sertifiointi työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmälle haettiin vuonna 2019, joskin sertifioimatonta, OHSAS-standardin mukaista toimintaa työterveys- ja työturvallisuusasioissa oli jo tuolloin ollut pitkään.

Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä vahinkojen korjaamisen sijaan

Kempillä työturvallisuuteen panostetaan erityisesti ehkäisevästi. Nykyinen, 2003 voimaan tullut työturvallisuuslaki on tärkeä ohjenuora kaikessa tekemisessä, ja lisäksi henkilöstön kouluttaminen on avainroolissa. Liikkeelle lähdetään uuden kemppiläisen perehdyttämisestä työterveys- ja työturvallisuusasioihin, ja tärkeydestä muistutetaan mm. kertauskoulutuksin. Henkilöstön innostaminen ja sitouttaminen turvalliseen tekemiseen arjen työtehtävissä on pitkäjänteistä toimintaa vahinkojen ennaltaehkäisyn eteen.

Systemaattisia työkaluja työturvallisuuden parantamisessa ja tapaturmien ennaltaehkäisyssä ovat esimerkiksi erilaiset riskinarvioinnit, työsuojelutarkastukset ja tärkeimpänä havainnointi, eli se, että mahdollisista puutteista raportoidaan. Turvallisuushavaintojen ja läheltä piti -tilanteiden raportointiin on lisäksi järjestelmä, jonka käytön aktivoimiseksi kampanjoidaan tälläkin hetkellä. Tärkeä rooli on myös työsuojelutoimikunnalla ja työsuojeluvaltuutetuilla.

Työturvallisuutta Kempillä mitataan tapaturmataajuusmittarein sekä sairauspoissaolojen määrää seuraamalla. Lisäksi mittauksessa käytetään mm. turvallisuushavaintojen, riskiarviointien ja niissä tehtyjen havaintojen sekä työsuojelutarkastuksissa löytyneiden parantamismahdollisuuksien lukumäärää. Tilanne työturvallisuuden suhteen on todella hyvä, eikä isompia työturvallisuuteen liittyviä kehitysprojekteja ole Kivelän mukaan nousemassa työlistalle.

– Tekeminen on meillä pienten kehitysaskelten jatkumoa, ja vuosisuunnittelussa mietimme aina kehittämisen painopistealueita. Työturvallisuushavaintokampanjan lisäksi nostetaan tänä vuonna esiin ergonomiaa, ja lisäksi on lanseerattu uusi, työhyvinvointia kartoittava henkilöstökyselymalli sekä erilaisia palvelupaketteja. Ja koulutukset pyörivät tänäkin vuonna!

Lain velvoittama sähkötyöturvallisuuskoulutus joustavasti Verkkokoululta

Alkuvuodesta 2022 Kempillä mietittiin uusia tapoja toteuttaa henkilöstökoulutuksia, sillä esimerkiksi SFS 60002 -sähkötyöturvallisuuskurssi, eli kaikille kotimaassa sähkötöitä tekeville pakollinen ja viiden vuoden välein uusittava kokonaisuus oli tarve järjestää yli sadalle kemppiläiselle. Lahden-pääkonttorin oma, 50-paikkainen auditorio toimi kyllä hyvin lähiopetuksessa, mutta pandemia-ajan turvaetäisyyksien toteutuminen mietitytti ja se, mitä järjestelyjä kokonaisuus tarkoittaisi tuotannossa. Ratkaisuksi keksittiin verkkokoulutus.

– Laaja koulutusrupeama mahdollistui Verkkokoulun verkkopohjaisella kurssilla 110 kemppiläiselle terveysturvallisesti ja ilman tuotantohäiriöitä, ja osallistujat suorittivat kurssin kukin omien aikataulujensa mukaan kokonaisuuksissa tai osissa. Joustavuus on ilman muuta kurssin hyvä puoli sekä se, että alusta toimii teknisiltä ominaisuuksiltaan hyvin ja moitteetta. Sisältö on kerännyt hyvää palautetta, ja myös englannin-kieliversio on meille tarpeellinen, kiittelee Kivelä ja kertoo, että kurssia hyödynnetään jatkossakin osana perehdytystä.

Verkkokoulun SFS 60002 -sähkötyöturvallisuuskurssioulutukseen on tarjolla myös räätälöintimahdollisuus yrityksen omalla substanssikulmalla, mutta tähän ei Kempillä lähdetty resursointisyistä. Koska verkkopohjaisena osallistujien väliset keskustelut jäävät myös pois, taklattiin tämä Kempillä kannustamalla osallistujia syventämään kurssin antia osastokohtaisesti keskustelemalla ja reflektoimalla antia suhteessa omiin työtehtäviin.

– Kurssi toimii verkkokokonaisuutenakin hyvin, vaikka tiettyihin koulutuksiin hybridikoulutus, jossa teoria on verkossa ja käytännön harjoittelu lähikoulutuksena, on varmasti tarkoituksenmukaisempi. Tällaiseen sähkötyöturvallisuuskoulutukseen verkkototeutus on kuitenkin paikallaan, kunhan vielä muistetaan ottaa parhaat hyödyt irti sisäisesti jakamalla. Verkkokoulutus oli meille uusi ja erilainen toteutusmuoto, joka sai osallistujilta hyvän palautteen, joten mielelläni suosittelen tätä muillekin! Kurssista ja Verkkokoulusta on jäänyt minulle hyvä kuva.