Sähköpätevyys

Sähköalan vastuuhenkilöt ja sähköpätevyystodistukset

Sähköalan vastuuhenkilöllä tarkoitetaan sähköturvallisuuslain mukaista töiden johtajaa, joka voi olla sähköurakoitsijan sähkötöiden johtaja tai sähkölaitteiston käytön johtaja. Töiden johtajalla on oltava sähköpätevyystodistus.

Sähköpätevyystodistus antaa oikeuden toimia sähköurakoitsijan sähkötöiden johtajana sekä sähkölaitteiston käytön johtajana sähköpätevyystodistuksessa mainituin rajoituksin. Sähköurakoitsija nimeää ennen toiminnan aloittamista sähkötöiden johtajan, jolla on toiminta-alueensa sähkötöiden johtamiseen oikeuttava pätevyystodistus. Toiminnan harjoittaja tekee nimeämisestä ilmoituksen Tukesille ja siihen liitetään sähkötöiden johtajan suostumus tehtäviinsä (lomake SL 1).

Sähkötöiden johtajan aseman sähköurakointiyrityksessä tulee olla sellainen, että hänellä on tosiasialliset mahdollisuudet huolehtia tehtävistään ja valta vaikuttaa vastuullaan oleviin asioihin. Sähkötöiden johtajan tulee siis yleensä olla työ- tai virkasuhteessa toiminnanharjoittajaan nähden. Myös (vastuullisen) yhtiömiehen tai johtajan asemassa oleva henkilö voi toimia sähkötöiden johtajana, mikäli hänellä on organisatoriset edellytykset hoitaa tehtäviään ja kiinteä kosketus töiden suorittamiseen.

Sama henkilö saa olla nimettynä enintään kolmen toiminnanharjoittajan sähkötöiden johtajaksi samanaikaisesti.

Käytännössä sähkötöiden johtajan tehtävät liittyvät työn ohjaamiseen, työntekijöiden ammattitaidon varmistamiseen ja opastamiseen sekä työvälineistä ja työn ulkoisista puitteista huolehtimiseen. Sähkötöiden johtajan tulee tuntea töiden suorittamiseen liittyvät turvallisuusasiat sekä kulloinkin voimassa olevat sähköturvallisuutta koskevat vaatimukset. Hänen on muutoinkin jatkuvasti ylläpidettävä ammattitaitoaan. Lisäksi sähkötöiden johtajalla tulee olla kiinteä kosketus töiden suorittamiseen kaikissa vastuullaan olevissa toimipaikoissa.

Sähkötöiden johtaja huolehtii siitä, että

sähkötöissä noudatetaan sähköturvallisuuslakia sekä sen nojalla annettuja säädöksiä ja määräyksiä
sähkölaitteet ja -laitteistot ovat sähköturvallisuuslaissa sekä sen nojalla annetuissa säädöksissä ja
määräyksissä edellytetyssä kunnossa ennen käyttöönottoa tai toiselle luovuttamista
sähkötöitä tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja riittävästi opastetut tehtäviinsä.

Toiminnanharjoittajan on annettava sähkötöiden johtajalle riittävät mahdollisuudet johtaa ja valvoa sähkötöitä.

Sähkötöiden johtajan on huolehdittava siitä, että sähkötyössä noudatetaan SFS 6002 -standardin ohjeita tai sähkötyöturvallisuusvaatimusten noudattamisesta huolehditaan muulla tavalla. Sähkötöiden johtaja voi tehdä sähkötyöturvallisuuteen liittyviä tehtäviä itse tai käyttää töissä kyseisiin töihin riittävän ammattitaitoisia tai opastettuja henkilöitä.

Sähkötöiden johtajalla on kokonaisvastuu sähkötöiden tekemisestä ja sähköturvallisuuden varmistamisesta. Vastuu koskee myös tilanteita, joissa sähkötöiden tekijän välitön esimies on muu kuin sähköalan ammattihenkilö.

Sähkölaitteiston haltija nimeää käytön johtajaksi henkilön, jolla on käytönjohtoon oikeuttava sähköpätevyystodistus. Sähkölaitteiston haltija tekee nimeämisestä ilmoituksen Tukesille, ja ilmoitukseen liitetään käytön johtajan suostumus tehtäviinsä.

Sähkölaitteistojen käyttötöiden käytön johtaja on nimettävä silloin, kun laitteistossa on yli 1000 voltin jännitteisiä osia tai kun laitteiston liittymisteho on yli 1600 kilovolttiampeeria. Käytönjohtajana toimivalla tulee olla riittävän laaja sähköalan pätevyys.

Sähkölaitteiston käyttötöissä käytön johtaja huolehtii siitä, että sähkötöissä ja sähkölaitteiston käytössä ja huollossa noudatetaan sähköturvallisuuslakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä ja määräyksiä ja että käyttötöitä tekevät henkilöt ovat ammattitaitoisia ja riittävästi opastetut tehtäviinsä.

Sähkölaitteiston haltijan on annettava käytön johtajalle riittävät mahdollisuudet johtaa ja valvoa sähkötöitä ja käyttötöitä. Käytön johtajan on huolehdittava siitä, että käyttötöissä noudatetaan standardin ohjeita tai sähkötyöturvallisuusvaatimusten noudattamisesta huolehditaan muulla tavalla. Käytön johtaja voi hoitaa sähkötyöturvallisuuteen liittyviä tehtäviä itse tai huolehtia siitä, että on olemassa järjestelmä, jonka mukaan toimittuna vaatimukset täyttyvät.

Mihin sähkötöihin sähköpätevyystodistus oikeuttaa?

Mitä töitä sähköpätevyys 1 -tutkinnon suorittanut saa tehdä?

Sähköturvallisuuslain (1135/2016) §:ien 66–67 mukaan Sähköpätevyys 1 -todistus oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajana ja käytön johtajana kaikissa sähkö- ja käyttötöissä.

Lue lisää Sähköpätevyys 1 -sivulta

Sähköpätevyys 2 – mitä saa tehdä?

Sähköturvallisuuslain (1135/2016) 68 §:n mukaan Sähköpätevyys 2 –todistus oikeuttaa toimimaan enintään 1 000 voltin vaihtojännitteisten ja 1 500 voltin tasajännitteisten sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkötöiden johtajana sekä käytön johtajana

Lue lisää Sähköpätevyys 2 -sivulta

Sähköpätevyys 3 – mitä saa tehdä?

Riittävä kelpoisuus sähkötöiden johtamiseen osoitetaan sähköpätevyystodistuksella.

Sähköturvallisuuslain (1135/2016) 69 §:n mukaan Sähköpätevyys 3 –todistus oikeuttaa toimimaan sähkötöiden johtajana enintään 1 000 voltin vaihtojännitteiseen tai enintään 1 500 voltin tasajännitteiseen verkkoon liitettäväksi tarkoitettujen sähkölaitteiden korjaustöissä.

Korjaustöihin rinnastetaan sähkölaitteiston yksittäisen komponentin vaihtaminen sekä korjattavan tai uutena verkkoon liitettävän sähkölaitteen tai -laitekokonaisuuden yksittäisen syöttöjohdon asentaminen asennusrasialta tai kiinteistön jakokeskukselta muuttamatta keskuksen rakennetta. Sähköpätevyys 3 ei kuitenkaan oikeuta muilta osin kiinteistön sähkölaitteiston rakentamiseen.

Myös aiemman lainsäädännön mukaiset sähköpätevyystodistukset (A, B, C, D) ovat voimassa annetussa laajuudessaan.

Sähköpätevyystodistuksen saaminen edellyttää

soveltuvaa sähköalan koulutusta
soveltuvaa sähköalan työkokemusta
suoritettua sähköturvallisuustutkintoa.

Sähköpätevyystodistukset myöntää sähköturvallisuuslain vaatimukset täyttävä pätevyydenarviointilaitos. Tällaisena toimii Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy.

Sähköpätevyyksiin tarvittavan koulutuksen ja työkokemuksen erilaiset yhdistelmät ja muut tarkemmat vaatimukset on määritelty sähköturvallisuuslain (1135/2016) §:issä 66–72 ja valtioneuvoston asetuksen sähkötyöstä ja käyttötyöstä (VNA 1435/2016) §:issä 3–6. Lisätietoa pätevyystodistuksiin liittyen on saatavissa myös sähköpätevyystodistukset myöntävän pätevyydenarviointilaitoksen SETI Oy:n www-sivuilta.

Lue lisää Sähköpätevyys 3 -sivulta

✅ Verkkokoulussa voit opiskella SFS6002 –sähkötyöturvallisuuskortin, kun sinulle sopii.

Sähköturvallisuustutkinnot

Sähköturvallisuustutkinnolla tarkoitetaan koetta, jolla osoitetaan sähkötöiden turvallisuuteen liittyvien säännösten, määräysten ja ohjeiden tuntemus.

Tutkintojen järjestäminen

Tutkintoja järjestävät sähköalan oppilaitokset ja aikuiskoulutuskeskukset. Tutkintoja järjestetään kaksi kertaa vuodessa Tukesin ilmoittamina ajankohtina. Ilmoittautuminen sähköturvallisuustutkintoihin tapahtuu suoraan tutkinnon järjestäjille.

Tutkintotilaisuudet

Tutkintotilaisuus kestää kolme tuntia. Jos tutkintoon osallistujan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, tutkinnon suorittamiseen voi saada lisäaikaa yhden tunnin. Myös henkilö, jolla on todistettavasti lukihäiriö, voi saada yhden tunnin lisäajan tutkinnon suorittamiseen. Lisäajan tarve on ilmoitettava oppilaitokselle tutkintoon ilmoittautumisen yhteydessä.

Tutkinnossa saavat olla esillä tutkintovaatimuksiin sisältyvät julkaisut. Lisäksi esillä saa olla alaa koskevaa kirjallisuutta tai muuta aineistoa, ei kuitenkaan laskennallisia esimerkkejä tai aikaisempien tutkintojen tehtäväsarjoja.

Tutkintojen rakenne

Sähköturvallisuustutkinto on kaksiosainen kirjallinen koe. Kokeen ensimmäiseen osaan sisältyvät sähkötöihin liittyvät hallinnolliset määräykset ja sähkötyöturvallisuus. Kokeen toiseen osaan sisältyvät muut sähköturvallisuuteen liittyvät määräykset ja ohjeet. Tutkintovaatimusten lisäksi tutkinnoissa edellytetään yleistä sähkötekniikan osaamista. Tutkinnon hyväksytty suorittaminen edellyttää molemmista osista erikseen noin kahden kolmasosan pistemäärää maksimipistemäärästä.