Työturvallisuus työpaikalla tarkoittaa, että työpaikan fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset työolosuhteet ovat hallinnassa ja tukevat työkyvyn säilymistä. Kun työympäristö on turvallinen, työyhteisö toimiva ja työ on sopivasti kuormittavaa, työn tekeminen on mielekästä, palkitsevaa ja tuottaa tulosta.
Työturvallisuus on toimintaa, jonka tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita henkilöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia henkilöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja.
Työturvallisuuslain mukaan työnantajan velvollisuutena on järjestää sekä työn kuormitustekijät että fyysinen ja psyykkinen työympäristö työntekijälle turvalliseksi ja terveelliseksi. Tulevaisuudessa työn psyykkisen kuormituksen huomioon ottaminen tulee edelleen lisääntyvästi korostumaan.
Työturvallisuuden tulee olla luonteva osa työpaikan päivittäistä toimintaa ja johtamisjärjestelmää.
Jotta työturvallisuus ja työntekijöiden hyvinvointi ovat hallinnassa, on tunnettava työpaikan työprosessit, toimintatavat ja työolosuhteet ja työpaikan haitta ja vaaratekijöihin liittyvät erilaiset näkökulmat. Ennakoimalla vaaratilanteet ja työkykyä haittaavat tekijät estetään vahinkojen syntyminen ja varmistetaan turvallinen työympäristö ja toimiva työyhteisö.
Artikkelin sisältö:
- Työpaikan työturvallisuus
- Työturvallisuus rakennusalalla
- Työturvallisuuden kuormitustekijät
- Työhyvinvointi
- Työsuojelu
Työturvallisuus on kokonaisuus, joka koostuu:
- työympäristöstä
- työyhteisöstä
- turvallisuuden johtamisesta ja
- turvallisuusosaamisesta.
Työturvallisuustoiminnan perustana on riskin- ja vaaran arviointi. Riskinarviointi tekee näkyväksi työturvallisuuden kehittämiskohteet ja tärkeysjärjestyksen. Riskien arviointi on työnantajan velvollisuus.
Riskien arvioinnissa täytyy huomioida muun muassa:
- työolot
- työtehtävien luonne ja vaatimukset
- sattuneet tapaturmat
- ammattitaudit
- läheltä-piti-tilanteet
- työntekijöiden henkilökohtaiset edellytykset, kuten:
- ikä
- sukupuoli
- ammattitaito ja
- terveydelliset seikat
Tutustu Verkkokoulu.comin kurssiin Yleinen työturvallisuus.
Työturvallisuus työpaikalla
Turvallisessa työpaikassa työympäristö ja toimintatavat on toteutettu niin, että työskenteleminen ja liikkuminen on kaikille turvallista. Esimerkiksi kiire, koneiden ja laitteiden sekä raskaiden taakkojen käsittely voivat altistaa tapaturmille.
Fyysisten vaarojen lisäksi on tärkeää muistaa myös henkiset riskit, kuten työkuormitus ja stressi. Työkuormitusta voi aiheuttaa esimerkiksi puutteellinen perehdytys, vähäinen esihenkilön tuki tai liiallinen työn määrä.
Työtilojen turvallisuuteen vaikuttavia asioita ovat mm. valaistus, äänet ja sisäilma. Myös kulkureittien turvallisuudesta ja työpaikan siisteydestä on huolehdittava, jotta esimerkiksi lattialla lojuvat laatikot tai johdot eivät aiheuta kompastumisen vaaraa.
Myös työmatkat ja työliikenne ovat osa turvallista työympäristöä.
Monia työympäristön vaaratekijöitä voidaan hallita tai välttää huolehtimalla työntekijöiden työturvallisuuskoulutuksesta ja -opastuksesta. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus huolehtia siitä, että tekee työnsä huolellisesti, harkiten ja työnantajan antamien ohjeiden mukaisesti. Työntekijöillä on velvollisuus ilmoittaa esimiehille havaitsemistaan työturvallisuuspuutteista, riskeistä sekä läheltä-piti-vaaratilanteista ja tapaturmista.
Työnantaja vastaa, ettei työstä aiheudu vaaraa työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle.
Mikäli työn vaarojen poistaminen ei ole mahdollista, työnantajan on hankittava työntekijän käyttöön erilaisia henkilönsuojaimia. Henkilönsuojaimet ovat välineitä, varusteita ja vaatteita, jotka huolehtivat työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.
Tällaisia ovat esimerkiksi:
- suojalasit
- turvakengät
- suojakäsineet
- kypärät
- kuulo- ja hengityssuojaimet
- korkean paikan työskentelyn valjaat ja
- suojahaalarit.
Suojaimien tarpeellisuudesta päättää työnantaja. Jos säädöksissä vaaditaan suojaimien käyttämistä tai vaarojen arviointi osoittaa suojaimet tarpeelliseksi, työnantajan on hankittava ne. Työnantajalla on myös velvollisuus valvoa suojainten käyttämistä.
Työntekijän on työssään noudatettava annettuja turvallisuusmääräyksiä ja ohjeita. Hänen on käytettävä työnantajan antamia suojaimia. Näiden lisäksi työntekijän on noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämiä turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän on myös ilmoitettava työnantajalle tai työsuojeluvaltuutetulle havaitsemistaan turvallisuuspuutteista tai vioista.
Työntekijällä on oikeus pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa hengelle tai terveydelle. Pidättäytyminen tulee kyseeseen vain, jos vaaraa ei voida muilla välittömillä toimenpiteillä välttää.
Työturvallisuus rakennusalalla
Rakennusala on työturvallisuuden näkökulmasta tarkasteltuna haasteellinen toimiala.
Rakennusalan työturvallisuusympäristö poikkeaa muista aloista, koska työ on fyysisesti kuormittavaa, työssä on paljon vaaraa aiheuttavia altisteita ja työn ympäristö muuttuu koko ajan. Työkohteiden vaihtuvuus ja useiden urakoitsijoiden toiminta samalla työmaalla aiheuttavat haasteita työturvallisuuden takaamiselle (yhteinen työpaikka).
Kiire, aikataulut ja urakkapaineet lisäävät myös työn kuormitusta.
Työtapaturmariskin lisäksi rakennustyössä altistutaan mm. melulle, erilaisille pölyille, lämpötilan ja sääolosuhteiden vaihtelulle. Rakennusalan työturvallisuusvelvoitteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta (205/2009).
Rakennustyömaa on yhteinen työpaikka
Yhteisellä työpaikalla tarkoitetaan sellaista työpaikkaa, jolla työskentelee samaan aikaan usean eri työnantajan työntekijöitä tai itsenäisiä työnsuorittajia. Rakennustyömaalla on yleensä yksi pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja eli päätoteuttaja, jonka velvollisuudet ovat laajemmat kuin muiden työmaalla toimivien:
- välittää muille työnantajille ja näiden työntekijöille sekä itsenäisille työnsuorittajille tiedot työpaikan vaara- ja haittatekijöistä, turvallisuusohjeista sekä palontorjuntaan, ensiapuun ja evakuointiin liittyvistä toimista ja niihin nimetyistä henkilöistä
- yhteensovittaa työpaikalla toimivien työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien toiminnot
- järjestää työpaikan liikenne ja liikkuminen
- huolehtia työpaikan yleisen turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämästä järjestyksestä ja siisteydestä
- huolehtia muusta työpaikan yleissuunnittelusta
- huolehtia työolosuhteiden yleisestä turvallisuudesta
- huolehtia työntekijöiden työmaaperehdytyksestä.
- Päätoteuttajan vastuut kattavat koko alihankintaketjun eli päätoteuttaja vastaa omalta osaltaan sekä omien että aliurakoitsijoiden työntekijäin turvallisuudesta.
Vastaavasti muiden työnantajien ja itsenäisten työnsuorittajien on tiedotettava pääasiallista määräysvaltaa käyttävälle työnantajalle sekä muille työnantajille niistä haitta- ja vaaratekijöistä, joita heidän työnsä voi aiheuttaa työpaikalla. Heidän on myös omalta osaltaan huolehdittava, että toiminta ei vaaranna muiden työpaikalla olevien terveyttä tai turvallisuutta. Tämän lisäksi jokaisen työnantajan on huolehdittava omista työntekijöistään työturvallisuuslain velvoitteiden mukaisesti.
Työturvallisuusohjeita rakennusalan työnantajalle
Työnantajan on oltava selvillä rakennusalan vaaroista. Työturvallisuuden perustana on työn vaarojen arviointi. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä ja tunnistettava työhön liittyvät vaarat ja arvioitava niiden haitallisuus työntekijöiden terveydelle.
Työnantajan tulee järjestää työntekijälle työhön perehdytys, riittävä työturvallisuuskoulutus sekä opastus turvalliseen työskentelyyn työkohteessa. Jos työnantajan asiantuntemus ei ole riittävä, on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita, esimerkiksi työterveyshuoltoa.
Jokaisen työnantajan velvoite on järjestää työntekijöilleen työterveyshuolto, joka on työnantajan tukena turvallisia ja terveellisiä työoloja turvaamassa ja työntekijöiden työ- ja toimintakykyä edistämässä.
Työturvallisuusohjeita rakennusalan työntekijälle
- Noudata työnantajan ohjeita työturvallisuudesta ja käytä työmaalla aina säädösten mukaisia henkilönsuojaimia.
- Huolehdi henkilökohtaisten suojavarusteiden kuten, turvakypärän, kuulosuojaimen, suojalasien, huomioliivien, suojakäsineiden, suojavaatteiden, polvisuojien ja turvajalkineiden oikeasta käytöstä sekä turvallisesta toimintakunnosta.
- Älä poista koneen tai laitteen suojalaitteita. Ota puheeksi työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun kanssa havaitsemasi turvallisuuspuutteet.
- Huolehdi oman työturvallisuutesi lisäksi siitä, että työstäsi ei aiheudu vaaraa muille työmaan työntekijöille.
- Ole erityisen huolellinen, kun työskentelet paikoissa, joissa on putoamisvaara. Varmista, että käyttämäsi tikkaat, työpukit ja -telineet sekä valjaat ovat hyväkuntoiset ja asetusten mukaiset.
- Asbestipurkutyö on aina terveydelle erityisen vaarallista työtä, jonka tekijöillä on oltava koulutus asbestityöhön.
- Käytä koneita ja työvälineitä sekä työtä helpottavia apuvälineitä, esimerkiksi taakkojen siirroissa nokkakärryjä, saamiesi ohjeiden mukaisesti.
- Pidä omalta osaltasi yllä järjestystä ja siisteyttä työpaikalla, jotta siirtojen apuvälineiden käyttö on mahdollista.
- Työnantajalla on velvollisuus jatkuvasti seurata, että työntekijät noudattavat annettuja ohjeita ja puuttua esimerkiksi siihen, jos et käytä suojaimia tai et tee nostoja turvallisesti.
- Työnantajan tulee antaa sinulle riittävä työturvallisuuskoulutus sekä opastus turvalliseen työskentelyyn työkohteessa.
- Sinulla on oltava näkyvillä työantajan hankkima kuvallinen tunnistekortti, joka sisältää veronumeron.
Työn kuormitustekijät
Työkuormitus tarkoittaa sekä fyysistä että henkistä kuormittumista työssä. Kohtuullinen työkuormitus edistää hyvinvointia ja työn sujumisen edellytyksiä, mutta pitkittynyt ja liiallinen työkuormitus voi muodostaa uhan työntekijän terveydelle ja työkyvylle.
Työnantajan on selvitettävä ja arvioitava työhön liittyvät fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät sekä työntekijöiden kuormittuminen. Työnantajalla on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin terveyttä vaarantavan tai haittaavan kuormituksen poistamiseksi, kun työntekijän on todettu kuormittuneen työn johdosta.
Ratkaisevaa on kuormitushuippujen voimakkuus ja kesto: jos ylikuormituksesta tulee vakiotilanne, käy se työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle haitalliseksi.
Kuormittuneisuus voi liittyä mm:
- työn sisältöön
- työn laatuun ja määrään
- työyhteisön toimintatapoihin
- työn johtamiseen ja organisointiin
- yksilön ja ympäristön vuorovaikutukseen
- yksilön ominaisuuksiin ja
- yhteiskunnallisiin tekijöihin.
Sekä työn yli- että alikuormitus voi aiheuttaa terveyshaittoja työntekijälle. Työ kuormittaa määrällisesti, jos sitä on liikaa tai siihen liittyy kiirettä. Myös liian vähäinen työmäärä voi kuormittaa. Kuormitus on laadullista, jos työ kuormittaa muistia tai vaatii jatkuvaa tarkkaavaisuutta, nopeita reaktioita tai ihmisten kohtaamista. Liian helppo ja yksinkertainen työ voi olla puolestaan laadullisesti alikuormittavaa.
Esimiehillä on velvollisuus seurata työtekijöiden kuormittumista. Työntekijöiden tulee saada säännöllisesti koulutusta turvallisista työmenetelmistä ja ergonomia-asioista.
Työhyvinvointi
Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi.
Työhyvinvoinnin perusta on se, että työntekijät voivat tehdä työnsä hyvin fyysisesti ja psykologisesti turvallisissa olosuhteissa. Työhyvinvointia lisää, kun työ on hyvin johdettua, osaamisesta huolehditaan, palautumismahdollisuuksia ja vaikutusmahdollisuuksia on riittävästi, kohtelu on reilua ja esihenkilöiltä ja työkavereilta saadaan tukea. Tärkeää on myös se, että työyhteisössä tavoitteet, roolit ja toimintatavat ovat selkeitä ja hyvin toimivia.
Työhyvinvoinnin edistäminen on yhdessä tekemistä ja kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille.
Työnantajan on huolehdittava työympäristön turvallisuudesta, hyvästä johtamisesta ja työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Työntekijällä on oma vastuunsa oman työkykynsä ja ammatillisen osaamisensa ylläpitämisestä. Itse kukin meistä voi vaikuttaa myös työpaikan myönteiseen ilmapiiriin.
Työhyvinvointia rakennetaan päivittäisessä tekemisessä esimiesten ja työntekijöiden yhteistyönä ja sitä on tärkeä johtaa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti muiden organisaation liiketoiminnan osa-alueiden tapaan.
Työhyvinvointi vaikuttaa työssä jaksamiseen. Hyvinvoinnin kasvaessa työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen kasvaa ja sairauspoissaolojen määrä laskee.
Työsuojelu
Työsuojelu-työturvallisuus
Työnantajan ja työntekijöiden on työturvallisuuslain mukaan yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. Työnantaja vastaa vaarojen arvioinnista ja työn jatkuvasta tarkkailusta sekä tarvittavista kehittämistoimista. Työsuojelutoiminnan perustana on työpaikan työsuojeluorganisaatio ja turvallisuuskulttuuri, joka ilmentää johdon näkemyksiä turvallisuustyön merkityksestä. Sen toteutuminen käytännön työssä edellyttää koko henkilöstön sitoutumista.
Työsuojeluvaltuutettu
Työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikan työntekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa. Työsuojeluvaltuutetun toimikausi on kaksi vuotta, ellei siitä sovita toisin ennen valintaa.
Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valinnasta ja tehtävistä säädetään niin kutsutussa valvontalaissa (44/2006). Lisäksi monissa työehtosopimuksissa on tarkentavia linjauksia työsuojeluvaltuutetuista.
Työntekijät valitsevat vaalilla työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua, jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää. Pienemmässäkin työpaikassa valinta voidaan tehdä, ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät voivat valita omat valtuutettunsa. Valtuutettu voidaan valita sopuvaalilla, jos menettelystä ja valittavista henkilöistä ollaan yksimielisiä. Kaikkien työntekijöiden on voitava osallistua vaaliin, ja työnantaja ei saa vaikeuttaa vaalin järjestämistä.
Jos kymmenen työntekijän työpaikalle ei ole valittu työsuojeluvaltuutettua, työnantajan on annettava työntekijöille tietoa heidän oikeudestaan valita valtuutettu. Lisäksi on annettava luettelo työpaikan työntekijöistä ja tilat vaalia varten.
Työsuojeluvaltuutetun tehtävät
Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutetun tehtäviin kuuluu:
- oma-aloitteisesti perehtyä työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin työympäristössä ja työyhteisön tilassa tarkkailemalla niitä säännöllisesti
- perehtyä edellä mainittuja asioita koskeviin työsuojelusäännöksiin
- ilmoittaa havaitsemistaan puutteista ja epäkohdista ensin työnjohdolle ja työsuojelupäällikölle
- toimia työntekijöiden edustajana suhteessa työsuojeluviranomaisiin ja osallistua työsuojelutarkastuksiin
- toimia siten, että työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistävät toimintatavat lisääntyisivät työpaikalla.
Jos työsuojeluvaltuutetulla on tilapäinen este hoitaa tehtäviään, varavaltuutettu voi hoitaa ne tehtävät, joita ei voida siirtää myöhemmäksi. Tällöin varavaltuutetulla on oikeus tiedon saantiin, ajankäyttöön ja ansionmenetysten korvauksiin sekä oikeus keskeyttää vaarallinen työ kuten varsinaisella työsuojeluvaltuutetulla.
Jos työsuojeluvaltuutetun palvelussuhde päättyy tai hän eroaa työsuojeluvaltuutetun tehtävästä kesken toimikauden, varavaltuutetusta tulee työsuojeluvaltuutettu jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työnantajalta tietoja tehtävänsä hoitamista varten.
Näitä tietoja ovat muun muassa
- työsuojelua koskevat asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan kuuluu pitää
- työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät asiakirjat, joilla on merkitystä työn turvallisuuden ja terveellisyyden kannalta
- työterveyshuoltosopimus tai kuvaus itse järjestetystä työterveyshuollosta sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelma
- kopiot edellä mainituista asiakirjoista, jos se on tehtävän hoitamiseksi tarpeellista.
Työsuojelutoimikunta
Työsuojelutoimikunta on perustettava työpaikkaan, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Työnantaja tekee aloitteen toimikunnan perustamisesta. Työsuojelutoimikunnan toimikausi on kaksi vuotta.
Työsuojelutoimikunnassa on jäseniä joko neljä, kahdeksan tai kaksitoista. Ellei asiasta ole toisin sovittu, toimikunnan kokoonpano on seuraava:
- neljännes toimikunnan jäsenistä edustaa työnantajaa
- puolet edustaa sitä työntekijä- tai toimihenkilöasemassa olevien työntekijöiden ryhmää, joka on suurempi
- neljännes edustaa pienempää työtekijäryhmää.
Työnantaja nimeää edustajansa työsuojelutoimikuntaan. Työsuojelupäälliköllä on oikeus osallistua työsuojelutoimikunnan kokouksiin, vaikka hän ei olisi työsuojelutoimikunnan jäsen.
Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimii työnantaja, tämän edustaja tai toimikunnan keskuudestaan valitsema henkilö. Työsuojelutoimikunnassa käsiteltävien asioiden valmistelusta huolehtii työnantajan nimeämä edustaja.
Työsuojeluvaltuutetut ovat asemansa perusteella työsuojelutoimikunnan jäseniä.
Muut työntekijöiden edustajat valitaan samalla vaalimenettelyllä kuin työsuojeluvaltuutetut.
Työsuojelutoimikunnan jäsenyydestä ei saa aiheutua kuluja jäsenille.
Ajankäyttö ja ansionmenetykset korvataan samalla periaatteella kuin työsuojeluvaltuutetulle.
Työsuojelutoimikunnassa käsitellään työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn liittyviä asioita, ja työsuojelutoimikunta tekee tarvittaessa esityksiä, joiden tavoitteena ovat esimerkiksi
- kehittää työoloja
- järjestää työsuojelukoulutusta
- kehittää työterveyshuoltoa
- kehittää työkykyä ylläpitävää toimintaa.
Työsuojelupäällikkö
Jokaisella työpaikalla on oltava työsuojelupäällikkö, joka toimii työnantajan edustajana työsuojelun yhteistoiminnassa. Työnantaja voi hoitaa työsuojelupäällikön tehtävät itse tai nimetä tehtävään edustajansa. Työsuojelupäällikön toimikauden pituutta ei ole rajoitettu laissa.
Työsuojelupäälliköllä oltava pätevyys ja edellytykset tehtäväänsä. Työnantaja on vastuussa työsuojelupäällikön pätevyydestä, toiminnasta ja perehdyttämisestä tehtäväänsä.
Työsuojelupäällikön tulee:
- tuntea työpaikan olosuhteet
- olla työpaikan olosuhteisiin nähden riittävän pätevä tehtäväänsä
- tuntea työsuojelua koskeva lainsäädäntö.
Perehtyneisyyttä ja pätevyyttä on ylläpidettävä ja tarvittaessa täydennettävä. Työsuojelupäälliköllä on oltava edellytykset käsitellä yhteistoiminta-asioita ja järjestää työsuojelun yhteistoiminta käytännössä.
Työsuojelupäällikkö huolehtii työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä työpaikalla. Työsuojelupäällikkö ei välttämättä kuulu työsuojelutoimikuntaan, mutta hän osallistuu sen kokouksiin.
Työsuojelupäällikön tehtävänä ovat mm:
- avustaa työnantajaa ja esimiehiä työpaikalla tarvittavan työsuojeluosaamisen varmistamisessa
- käynnistää, tukea ja kehittää työnantajan ja työntekijöiden välistä työsuojelun yhteistyötä
- osallistua työsuojelutoimikunnan toimintaan
- tehdä yhteistyötä työsuojeluviranomaisen kanssa
- tehdä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.
Työsuojelupäällikkö ei ole automaattisesti vastuussa työsuojelusäännösten toteuttamisesta, vaan vastuu on työnantajalla ja hänen nimeämillään esimiehillä, joiden tehtäviin on määritelty työsuojelusta huolehtiminen.
Työsuojelu työpaikalla – työsuojelun toimintaohjelma
Työsuojelun keskeinen periaate on ennakointi. Siksi työnantajan on laadittava työpaikalle työsuojelun toimintaohjelma. Toimintaohjelma auttaa työnantajaa tehostamaan ennakoivaa työsuojelua ja kehittämään suunnitelmallisesti työoloja työpaikan omien tarpeiden mukaan.
Huolellisesti laadittu työsuojelun toimintaohjelma luo pohjan työpaikan järjestelmälliselle työsuojelutoiminnalle.
Työturvallisuuslain mukaan jokaisella työnantajalla on oltava työsuojelun toimintaohjelma.
Laki pitää sisältää mm:
- työolojen kehittämistarpeet
- työolosuhteiden vaikutukset työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen
- edellisistä johdetut tavoitteet ja keinot terveyden, turvallisuuden ja työkyvyn edistämiseksi.
Työsuojelutoiminnalle voidaan tehdä lyhyen ja pitkän aikavälin kehittämistavoitteita, esimerkiksi fyysisen työympäristön parantaminen hankkimalla uusia, ergonomisia työvälineitä tai psykososiaalisen työkuormituksen vähentäminen.
Työnantaja voi valita työpaikan työsuojelutarpeisiin parhaiten sopivan tavan laatia ohjelma. Apuna voi halutessaan käyttää esimerkiksi työsuojeluhallinnon tai Työturvallisuuskeskuksen mallilomakkeita.
Työsuojelun toimintaohjelma voidaan laatia kattamaan työnantajan koko toiminta tai se voidaan tehdä yksikkökohtaisesti. Toimintaohjelmassa pitää joka tapauksessa ottaa huomioon kaikki työpaikalla tehtävä työ. Toimintaohjelma voi olla oma asiakirjansa tai se voi sisältyä esimerkiksi työnantajan laatu- tai turvallisuusjärjestelmään.
Työsuojelun toimintaohjelman lähtökohtana työn vaarojen selvittäminen ja arviointi. Työsuojelun toimintaohjelman sisältö ja tavoitteet perustuvat nykytilan arviointiin ja ohjelman laatiminen aloitetaan:
- selvittämällä työstä ja työoloista aiheutuvat vaarat
- arvioimalla vaarojen merkitys työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle.
Nykytilan arvioinnissa otetaan huomioon myös työterveyshuollon tekemässä työpaikkaselvityksessä havaitut työn ja työolojen vaarat. Vaarojen arvioinnin toteuttamista varten tehdään ensin kuvaus työolojen ja työsuojelutoiminnan nykytilasta:
- minkälaisia työtehtäviä työpaikalla on
- millaisessa ympäristössä työskennellään
- millaisella henkilöstöllä, koneilla, välineillä ja menetelmillä työ tehdään
- miten työ on organisoitu
- miten työsuojeluasioiden hoitaminen on tällä hetkellä järjestetty.
Keskeinen sisältö työolojen kehittämistarpeet ja niiden korjaaminen
Työsuojelun toimintaohjelma sisältää seuraavia asioita:
- kuvaus työstä ja työoloista ja niiden vaikutuksista työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen
- kuvaus työolojen kehittämistarpeista
- työnantajan ja esimiesten vastuut ja toimivaltuudet työsuojeluasioissa
- työntekijöiden velvollisuudet, vastuut ja oikeudet työsuojeluasioissa
- työsuojeluorganisaation esittely (esimerkiksi siihen kuuluvat henkilöt ja heidän tehtävänsä)
- työterveyshuollon esittely sekä sen tehtävät työsuojelutoiminnassa
- kuvaus, miten työsuojeluasiat huomioidaan työpaikan jokapäiväisessä toiminnassa, esimerkiksi miten järjestetään
- työolojen, työtapojen ja työyhteisön tilan jatkuva tarkkailu
- työsuojeluasioihin perehdyttäminen ja työnopastus
- myös esimiesten perehdyttäminen vastuisiinsa ja toimivaltuuksiinsa työsuojeluasioissa
- työtapaturmien, ammattitautien ja vaaratilanteiden tutkinta
- työsuojelunäkökulman huomioon ottaminen
- hankinnoissa (esimerkiksi koneet, työvälineet, henkilönsuojaimet, kemikaalit)
- muutostilanteissa (esimerkiksi uusien työtilojen rakentaminen, muutokset työolosuhteissa tai -menetelmissä)
- tieto työnantajan laatimista turvallisuusohjeista (esim. vaarallisten koneiden käyttöohjeet, ohjeet väkivallan varalle, yötyöhön ja yksintyöskentelyyn, ohje epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseen)
- selvitys työkykyä ylläpitävän toiminnan organisoimisesta
- toimintaohjelman seurannan ja päivittämisen toteutus (miten, milloin ja vastuuhenkilö).
Toimintaohjelmaan voi sisältyä myös suunnitelma naisten ja miesten välisen tasa-arvon toteutumiseksi työpaikalla (tasa-arvosuunnitelma) sekä suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi (yhdenvertaisuussuunnitelma). Nämä suunnitelmat ovat lakisääteisiä työnantajalle, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää.
Työnantajan on otettava huomioon työsuojelun toimintaohjelmasta johdetut tavoitteet työpaikan toiminnassa ja käsiteltävä niitä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa.
Työnantajan pitää laatia aikataulu, määrittää vastuuhenkilöt ja varata riittävät voimavarat havaittujen kehittämistarpeiden korjaamiseen.
On erittäin tärkeää sitouttaa koko työyhteisö, että työsuojelutavoitteet saavutetaan. Työnantajan onkin varmistettava, että työsuojelun toimintaohjelma tiedotetaan koko henkilöstölle ja sen tulee olla henkilöstön saatavilla. Uusille työntekijöille työpaikan työsuojelukäytännöt opetetaan osana työhön perehdyttämistä.
Johdon tulee seurata työsuojelun toimintaohjelman toteutumista, ja se on pidettävä ajan tasalla seuraamalla ohjelman sisältöä ja tavoitteiden toteutumista säännöllisin väliajoin tai olosuhteiden olennaisesti muuttuessa.
Työnantaja vastaa, että työpaikalle laaditaan työsuojelun toimintaohjelma ja että siinä määritelty turvallisuustoiminta toteutuu. Työnantajan on kuultava henkilöstöä ohjelmaa tehdessä ja tiedotettava siitä koko henkilöstölle.
Toimintaohjelman tulee olla helposti henkilöstön saatavilla esimerkiksi työpaikan intranetissä tai muussa paikassa, jota käytetään tiedottamisessa.
Työntekijän tulee tutustua työpaikan työsuojelun toimintaohjelmaan.
Toimintaohjelmassa on kuvattu työpaikan turvallisuuden kehittämiskohteet, tavoitteet ja toimet, joilla varmistetaan työn terveys ja turvallisuus.
Työsuojelun toimintaohjelman käsittelyssä työntekijöitä edustavat työpaikalla yleensä työsuojeluvaltuutetut. Pienillä työpaikoilla toimintaohjelma voidaan käsitellä koko henkilöstön kanssa.
Työsuojelutarkastus
Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet pyrkivät varmistamaan, että työ turvallista, terveellistä, oikeudenmukaista. Tarkastustoimintaa ohjaa sosiaali- ja terveysministeriö. Ministeriö antaa työsuojelun vastuualueille ohjeita valvontatehtävistä, lainsäädännön toimeenpanosta ja menettelytavoista.
Tarkastuksien tarkoituksena on ensisijaisesti valvoa työsuojelusäädösten noudattamista. Tarkastuksen kohteena on yleensä työntekopaikka, jossa voi toimia yksi tai useampi työnantaja. Kohde voi olla myös esimerkiksi jokin tietty kone, automaatiolinja tai ammattiryhmä. Aluehallintovirasto tekee valvontaa myös etätarkastuksina kokoussovelluksen välityksellä ja asiakirjatarkastuksina kirjallisen aineiston perusteella.
Valittaessa valvontakohteita aluehallintovirasto huomioi aiemmilla tarkastuksilla tehdyt havainnot.
Aluehallintovirasto tekee työsuojelutarkastuksia pääasiassa toimialoille, joilla työsuojeluriskit ovat suurimmat.
Tarkastus ei ole vain valvontaa, vaan sen tavoitteena on myös auttaa työpaikkaa kehittämään työsuojelutoimintaa, työoloja ja turvallisuusjohtamista. Tavoitteena ovat pysyvät parannukset työpaikalla.
Valvontatoimilla pyritään edistämään työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa työsuojeluasioissa, esimerkiksi antamalla ohjeita valvottavan lainsäädännön soveltamisesta ja tuomalla esiin hyviä käytäntöjä. Tarkastuksella käsitellään myös asioita, joita työpaikan edustajat itse haluavat nostaa esille.
(Lähde: www.tyosuojelu.fi)
Lue myös aiheeseen liittyvä artikkeli: Työturvallisuuskortti vai työturvallisuuskoulutus?